Otsikko

Otsikko

31.10.2013

Internetiä teollisuudelle - dopingia kilpailukyvylle

Teollisuuden prosessien automatisointiin tutustuin 1980 -luvun loppupuolella, kun kehitimme Bitbus -kenttäväylään liityntämoduuleja ja ohjelmistoja anturien ja toimilaitteiden liittämiseksi. 1990 -luvun puolivälissä olin toisessa yrityksessä johtamassa liiketoimintaa, jossa luotiin ja myytiin ensimmäisiä koneiden väliseen langattomaan kommunikaatioon (M2M) pohjautuvia ratkaisuja. Nämä ruokkivat näkemystäni, että tälle alueelle syntyy suurta liiketoimintaa - mutta kuten usein käy, hitaammin kuin silloin kuviteltiin.

Jälkeen päin on ymmärrettävissä, miksi 1990 -luvulla ei ollut tarpeeksi eväitä merkittävien liiketoimintojen syntymiselle:
  • Anturien saatavuus ja käyttö oli rajoitettua ja hinnat sitä kautta korkeita: esimerkiksi kehittämämme GPS-paikannusratkaisun hinta oli satoja euroja per yksikkö
  • IP-teknologiat ja langaton tiedonsiirto eivät olleet vielä tarpeeksi kehittyneitä: jouduimme esimerkiksi käyttämään langattomien, älykkäiden laitteiden datansiirrossa SMS-viestien päälle rakennettua omaa protokollaa
  • Datan varastoinnin ja käsittelyn menetelmät olivat kehittymättömiä: omatkin ratkaisumme edustivat tyypillisiä, omiin sovelluksiin pohjaavia palvelinratkaisuja
  • Yritysten kyky ja halu käyttää verkottuneita ratkaisuja toimintansa optimointiin oli rajoitettua: ratkaisut olivat useimmiten räätälöityjä ja riittävää skaalaa toiminnalle ei täten syntynyt
Tilanne on radikaalisti muuttumassa. Internetin ja muiden uusien teknologioiden soveltaminen avaa valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä kirjoituksessa mahdollisuuksia hahmotetaan valmistavan teollisuuden näkökulmasta, keskittyen niiden hyödyntämiseen yrityksen tuotteiden myynnissä ja asiakassuhteiden kehittämisessä. Vaikutuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi yrityksen oman sisäisen päätöksenteon parantamiseen tai toiminnan sisäiseen tehostamiseen, ei tässä tarkemmin paneuduta.

Teollisuus kohtaa internetin


Fyysinen maailma on muuttumassa informaatiosysteemiksi. Tätä muutosta nimitetään esimerkiksi esineiden internetiksi, anturien vallankumoukseksi tai ohjelmoitavaksi maailmaksi. GE käyttää nimitystä teollinen internet. Nimityksestä riippumatta, fyysisissä objekteissa - maanteistä sydämentahdistimiin - olevat anturit ja toimilaitteet linkitetään langallisilla ja langattomilla verkoilla, jotka usein (muttei välttämättä aina) käyttävät samaa Internet Protokollaa (IP) kuin internet. Näiden verkkojen kautta välitetään valtavat määrät dataa tietokoneiden analysoitavaksi ja tulokset muokataan edelleen käyttäjille helposti ymmärrettävään esitystapaan. 

Kehityksen takana on useita tekijöitä, esimerkiksi:
  • Anturien monipuolistuminen ja käytön kasvu ja niiden hintojen raju alentuminen, esimerkiksi kuluttajalaitteiden luoman volyymin ja materiaaliteknisen kehityksen vuoksi
  • Langattomien tiedonsiirto- tekniikoiden kehittyminen ja standardoituminen, esimerkiksi 3G, WiFi, BT Smart, RFID
  • Suurten datamäärien (Big Data) varastointi- ja analysointitekniikoiden kehittyminen, ajurina varsinkin kuluttajille suunnattujen internet-palveluiden tarpeet
  • Yritysten vahva kiinnostus liiketoimintamallien kehittämiseen ja toiminnan optimointiin, pohjautuen internet -työkalujen jo luomiin liiketoimintahyötyihin
Keskeistä teollisessa internetissä on analytiikan käyttö prosessien automatisointiin, suorituskyvyn optimointiin, seisonta-aikojen välttämiseen sekä koneiden, laitteiden tai komponenttien vikaantumisen ennustamiseen. Teollisille yrityksille tämä saattaa merkitä uhkaa tai mahdollisuutta. Uhkana on, että tuotteiden arvo siirtyy lisääntyvästi muiden yritysten toimittamiin ohjelmistoihin, jolloin perinteisen tuoteyrityksen kannattavuus suuresti vaarantuu. Järkevämpi lähestymistapa on kuitenkin nähdä mahdollisuudet. Nykyinen tuoteliiketoiminta turvataan, ja sen rinnalla kehitetään uusia, asiakkaille arvoa tuottavia teollisen internetin tarjoomia.

Teolliselle internetille ennustetaan valtavaa kasvua. Wikibonin mukaan sen teknologioihin käytettiin viime vuonna 20 miljardia dollaria ja ennuste vuodelle 2020 on 514 miljardia dollaria. Vastaavasti teollisen internetin tuottama arvo oli viime vuonna 23 miljardia dollaria ja 2020 sen ennustetaan yltävän 1279 miljardiin dollariin. Toisella tavalla katsottuna, internetiin on tänään liitetty hieman yli 10 miljardia laitetta. Vuoteen 2020 mennessä luku kasvaa ennustajasta riippuen 30 - 75 miljardiin, teollinen internet kasvun suurimpana ajurina.

Riippumatta siitä, missä määrin edellä esitetyt ennusteet toteutuvat, yrityksille on aukeamassa valtavat mahdollisuudet. Keskeistä on käyttää hyväksi nykyiset ja potentiaaliset asiakassuhteet ja luoda uusia ratkaisuja, joissa teollisen internetin mahdollisuuksia käytetään hyväksi. Tällä luodaan myös kilpailuesteitä halpoja laitetoimittajia vastaan ja luodaan mahdollisuuksia säilyttää ja edelleen kehittää yrityksen valmistuksen kilpailukykyä.

Yrityksen liiketoimintamallit


Teollisen internetin mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii uusien teknisten taitojen lisäksi myös uutta liiketoiminnallista osaamista liittyen internetiin ja sen liiketoimintamalleihin. Tässä osiossa paneudutaan ensin erilaisiin yrityksen kehittämisvaihtoehtoihin ja esitellään sitten neljä mallia, miten teollista internetiä voidaan hyödyntää yrityksen tuotteistossa ja niiden myynnissä asiakkaille.


Kehittämisvaihtoehdot


Yritys voi periaatteessa itse kehittää sekä teknisiä että liiketoiminnallisia teollisen internetin ratkaisuja - kenties rekrytoiden mahdollisesti tarvittavaa lisäosaamista. Vaanivina haasteina tässä ovat vanhoihin ajattelumalleihin jämähtäminen ja osaamisen rakentamisen hitaus - yritys tekee asioita liian vähän ja liian myöhään. Ratkaisuna on usein käytetty päivittäisen liiketoiminnan ulkopuolelle organisoituja sisäisiä hautomoja, jotka pystyvät kehittämään ja testaamaan uusia ajatuksia ennen kuin ne siirretään liiketoimintojen vastuulle. Esimerkiksi Bosch on pystyttänyt kolme innovaatioklusteria, connected mobility, connected energy ja connected building. 

Kyvykkyyksien rakentaminen yhdessä partnerien kanssa on myös erittäin varteenotettava vaihtoehto. Partnereita saattavat olla yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä muut yritykset. Varsinkin jälkimmäisten kanssa on löydettävissä monia malleja, joissa perinteisetkin kilpailuasetelmat saattavat muuttua joillain alueilla läheiseksi yhteistyösuhteeksi. 

Isoista yrityksistä luontevia yhteistyökumppaneja ovat esimerkiksi mobiilioperaattorit, jotka ovat hyvin aktiivisia M2M -ratkaisujen tarjoajia. Muita näkyviä toimijoita ovat esimerkiksi Cisco ja Ericsson viestintäteknologian alueella, Intel mikrosiruissa sekä IBM ohjelmistoissa ja palveluissa. Myös isot teollisen internetin toimijat hakevat yhteistyötä. GE teki merkittävän sijoituksen EMC/VMwaren Pivotal -yritykseen, joka rakentaa Big Data -ratkaisuja. Samalla alueella GE on myös ilmoittanut yhteistyöstä Amazonin kanssa

Samoin kuin viimeisen 20 vuoden aikana internetin kehityksessä, startupit tulevat olemaan erittäin tärkeä uusien ajatusten ja innovoinnin lähde. Yhteistyö startupien kanssa voi ulottua niiden ratkaisujen käyttämisestä startupien ostamiseen. Tälläkin alueella GE on ollut hyvin aktiivinen perustamalla oman tukikohdan Piilaaksoon ja käynnistämällä lukuisia yhteistyöaktiviteetteja startupien kanssa. 

Startup -toiminta on ollut hyvin vilkasta esimerkiksi anturien, Big Datan ja M2M:n parissa. Anturiteknologioiden - ja ratkaisujen lisäksi startupit ovat tuomassa markkinoille ratkaisuja esimerkiksi anturien havaitseman tiedon välittämiseen. Suurten tietomäärien varastoiminen, analysointi ja käyttäjälle käyttökelpoisessa muodossa esittäminen ovat poikineet lukuisia uusia yrittäjiä. M2M -startupien perinteinen malli on ollut hakeutua yhteistyöhön mobiilioperaattorien kanssa mutta muitakin malleja on jo esitelty markkinoilla.   

Tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen


Varmaan tyypillisin tapa hyödyntää teollista internetiä on yrityksen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen lisäämällä niiden elinkaarituottoja tai vastaavasti alentamalla elinkaarikustannuksia. Asiakkaille nämä näkyvät usein erilaisina arvoa tuottavina palveluina, jotka joko ovat keskeisiä tuotteen hyödyntämisessä tai muuten tarpeellisia tukipalveluja.

GE:n malli sijoittaa älykkäitä antureita suihkumoottoreihin ja hyödyntää niiden generoimaa teratavujen suuruista dataa lentokoneen suorituskyvyn ja moottorien huoltamiseen on hyvä esimerkki. Konecranesin TRUCONNECT -palvelut taas parantavat nosturien käyttöturvallisuutta, optimoivat kunnossapitokustannuksia ja ennakoivat modernisointitarpeita. Vestan tukipalvelut auttavat sen asiakkaita määrittelemään  tuulimyllyille edullisimmat sijaintipaikat.


Uusi liiketoiminta


On myös mahdollista rakentaa täysin uusia, itsenäisiä liiketoimintoja teollisen internetin hyödyntämiseksi. Tuotteina ovat tyypillisesti asiakkaille tarjottavat ohjelmistot spesifien ongelmien ratkaisemiseksi. Ohjelmistojen käyttö saattaa rajautua vain yrityksen tarjoamiin laitteisiin, mutta usein on edullista luoda liityntämahdollisuudet myös muidenkin toimittamiin tuotteisiin. Varsinkin startupeille ja yrityksille, joiden osuus asiakkaan laitekannasta on pieni, tämä on usein ainoa järkevä strategia.

Boschin ohjelmistotuotteet lupaavat laitteiden integroinnin asiakkaan liiketoimintaprosesseihin - laitteet voivat olla peräisin lukuisilta valmistajilta, samoin kuin ohjelmistoihin liittettävät taustajärjestelmätkin. GE on kehittänyt voimayhtiöille sovellusohjelmiston, jonka avulla voidaan määritellä, kuinka parhaiten rakentaa ja operoida turpiineja. Samantyyppiset ohjelmistot ovat kehitteillä myös rautatie-, kaivos, öljy- ja kaasuyhtiöille.

Uusi liiketoimintamalli


Uusien liiketoimintamallien hyödyt saattavat onnistuessaan olla huomattavia. Haasteena kaikkein dramaattisimmille hyödyille on uusien arvoketjujen muodostumiseen tarvittava keskeisten toimijoiden tuki sekä niiden rakentamiseen kuluva aika.

Anturien tuottama reaaliaikainen data yhdistyneenä historialliseen dataan antaa mahdollisuuden analysoida ja ennakoida erittäin tarkasti laitteiden ja koneiden käyttöä. Tämä mahdollistaa uudet liiketoimintamallit, joissa valmistajat veloittavat tuotteistaan kustannus- , tuotto- tai aikaperustaisesti, perinteisen laitteen tai koneen osto- ja ylläpitomallin sijaan.

Toisessa esimerkkimallissa käytetään joukkoistamista (crowdsourcing) luomaan lisäarvoa yrityksen tuotteille. Ford antaa OpenXC -hankkeessaan räätälöidä auton ominaisuuksia avattuihin rajapintoihin kehitettävillä sovelluksilla ja lisämoduuleilla. Samaan yksilöiden ja startupien innovointiin pohjautuvaan arvon luontiin luottaa myös GE, joka omissa hankkeissaan haastaa kehittämään ratkaisuja lentojen myöhästymiseen ja sairaalakäyntien tehokkuuteen.


Markkinointiapu


Vaikka teollisen internetin soveltamisella ei luotaisi tuotteille lisäarvoa, kokonaan uutta liiketoimintaa tai uusia liiketoimintamalleja, voi yrityksen markkinointi ja myynti kuitenkin hyödyntää sitä suuresti. Kantavana ajatuksena on tarjota asiakkaille ja muille asiakkaisiin vaikuttaville sidosryhmille hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa, mikä taas parantaa yrityksen tuotteiden kilpailuasemaa. Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat perinteinen ja digitaalinen media, kanavapartnerit ja toimialan asiakkaille tärkeät vaikuttajatahot. Tässä yhteydessä keskeinen tiedon lähde on yrityksen tuotteiden generoima data tai muutoin yritykselle järkevin kustannuksin hankittavissa oleva tieto.

Myöskään yritysasiakkaille myyvät yritykset eivät voi unohtaa median ja kuluttajien mielipiteitä: näkemykset yrityskansalaisuuden laadusta siivilöityvät nopeasti asiakasyrityksen päättäjien arvostuksiin. Jos yritys taas myy tuotteitaan kanavapartnerien kautta, uusien asiakkaiden hankkimista auttava tieto tai esimerkiksi mahdollisuus myydä asiakkaille uusia palveluja ovat partnereille tärkeitä. Niin medialle kuin vaikuttajatahoillekin on tärkeää saada uutta tietoa ja näkemyksiä, joilla ne pystyvät edelleen pönkittämään omaa asemaansa auktoriteettina. Yrityksen käytössä olevan datan perusteella kiteytetyt, faktapohjaiset näkemykset löytävät näin tiensä myös asiakkaiden käyttöön ja helpottavat osaltaan yrityksen tuotteiden myyntiä.

Esimerkkinä autonvalmistaja voisi lisätä vielä yhden anturin toimittamiinsa autoihin: Ilmansaastumista mittaava anturi antaisi jokaiselle auton käyttäjälle tietoa hänelle tärkeiden paikkojen tilanteesta ja vastaavasti antaa kaikille kokonaiskuvan laajemman ympäristön saastepitoisuuksista. Oikein käytettynä tällainen toiminta luo kiinnostavaa tietoa kuluttajien lisäksi myös medialle, mikä luo hyvät mahdollisuudet korostaa yrityksen yhteiskuntavastuullisuutta. Cisco on vahvasti mukana vieläkin kunnianhimoisemmassa hankkeessa. Planetary Skin pyrkii käyttämään miljardeja antureita maalla, vedessä ja ilmassa havaitakseen ja ennustaakseen ympäristönmuutoksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti